TORNIO-MUONIOJOKISEURA SYNTYI TYHJÄSTÄ JOESTA

Jokiseura sai alkunsa tyhjästä joesta. Usko Suomen hallituksen ja suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission kykyyn pelastaa Väylän vaelluskalojen luonnonkannat oli lopullisesti mennyt. Väylän luonnonlohi- ja taimenkantojen surkean tilan johdosta kaksi pellolaista miestä, Heikki Nousiainen ja Heino Juuso, kutsuivat keväällä 1983 kalastusasioista kiinnostuneita jokivartisia koolle Pelloon.

Vuonna 1975 pellolainen opettaja Lauri Vuorio oli visioinut:
"Erikoisluontoisissa olosuhteissamme olisi ehkä mahdollista perustaa yhdistys sellaisessa muodossa, että sen jäsenet olisivat kahdesta eri valtiosta. Vesiensuojeluyhdistyksen etuna voimme pitää mm. sen aatteellista pohjaa, jonka tarkoituksena on muokata ajattelutapaa ympäristöystävälliseksi yleensäkin yhdistyksen toiminta-alueella."

Keväällä 1983 spontaanisti koolle kutsuttu kokous valitsi toimikunnnan valmistelemaan yhdistyksen tai vastaavan organisaation perustamista Väylän ja sen vaelluskalakantojen puolustamista varten. Toimikuntaan kuului niin suomalaisia kuin ruotsalaisia jäseniä. Valittu perustamistoimikunta ryhtyi toimenpiteisiin välittömästi.

Toimikunta päätti 21.5.1983 perustaa kumpaakin jokirantaa edustavan yhdistyksen Tornio-Muoniojokiseura / Torne-, Lainio- & Muonioälvars förening. Kahden valtion alueella toimivan yhdistyksen rekisteröintiin tarvittiin erityinen lupa, joka saatiin valtioneuvostolta syksyllä 1984. Ensimmäiseen kokoukseen kokoonnuttiin tammikuussa 1985.

Jokiseuran toiminnan väsymättömänä primus motorina toimi ansiokkaasti yli vuosikymmenen ajan seuran ensimmäinen puheenjohtaja Seppo Räty Pellosta. Vuodesta 1996 puheenjohtajan nuijaa alkoi paukutella Roland Henriksson Vittangista varapuheenjohtajana David Rundgren Pellosta. Vuonna 2005 puheenjohtajaksi valittiin Simo Pöyhtäri Muoniosta ja Roland Hendriksson varapuheenjohtajaksi. Nykyinen puheenjohtaja Kalervo Aska Turtolasta aloitti vuonna 2009 Roland Henrikssonin jatkaessa varapuheenjohtajana vuoteen 2015, josta varapuheenjohtaja on Sture Bucht.

Heikki Nousiainen Pellosta toimi Suomessa sihteerinä seuran perustamisesta vuoteen 2010, josta sihteerin tehtäviä jatkoi Paavo Enbuska Pellosta. Väinö Hasa Ylitorniolta otti tehtävät vastaan 2013. Timo Keisu aloitti sihteerinä 2018. Bror-Erland Härmä Övertorneå'sta on hoitanut sihteerin tehtävät Ruotsin puolella seuran perustamisesta lähtien.

Jokiseuran tunnuslause on  'Meän väylitten ja ihmisten puolesta'.
Kotisivuston vinjettikuvat on kuvannut Pasi Romakkaniemi.

Jokiseuran kunniajäsenet:

Allan Lehto, Seppo Räty ja Heikki Nousiainen

Väylän lohi -seminaari pidettiin 1.7.2023 Pellossa. Tornionjoen lohen ja seuran eteen tehdystä työstä Jokiseuran standaarilla palkittiin  Kalervo Aska, Sture Bucht, Väinö Hasa, Kari Kannala, Timo Keisu, Vilppu Lakkapää, Martti Nuoriaho ja Brynolf Tjärner.
Kuvassa vasemmalta: Väinö Hasa, Kari Kannala, Kalervo Aska ja Brynolf Tjärner sekä standardit luovuttaneet kunniajäsenet Allan Lehto ja Heikki Nousiainen. Kuva Juha Pieskä

Jokiseuran 25–vuotisjuhla pidettiin 14.2.2010 Pellohovissa. Tornionjoen lohen ja seuran eteen vuosien aikana tehdystä työstä Jokiseura palkitsi seuran jäseniä: Seppo Räty, Roland Henriksson, Bror-Erland Härmä, Matti Varis, Simo Pöyhtäri, Olof Tjärner, Ola Furmark, Heikki Nousiainen, Veikko Hamara, Gösta Nyberg, Rolf Greku, Veikko Polojärvi, Seppo Frantti, Rudolf Rova, Allan Lehto, David Rundgren, Pekka Vanhapiha, Arvi Petäjäniemi, Paavo Alatulkkila, Kauko Kangas, Hannes Pietikäinen ja Edvin Ylilääkkölä.
Seuran ulkopuolelta palkittiin: Jaakko Ylitalo, Antti Sorro

Jokiseuran 30–vuotisjuhla pidettiin 8.8.2015 Lappean Lomassa. Väkeä saapui juhlaan jopa yli odotusten. Juhlapuheen piti Simo Rundgren [juhlapuhelinkki]. Tieteellistä neuvoa toivat kalatohtorit Hannu Lehtonen [esitysdiat] ja Atso Romakkaniemi [esitysdiat], jotka piirsivät juhlaväelle Lohen ISOA kuvaa. Tornionjoen lohen ja seuran eteen tehdystä työstä Jokiseura palkitsi seuran jäseniä: Paavo Enbuska, Jouni Jaako, Heino Juuso, Paavo Koberg, Reijo Mannela, Bengt Niska, Juha Pieskä ja Simo Rundgren.

Seuran standaarilla on kunnioitettu:  Atso Romakkaniemi, Ari Savikko, Paavo Lipponen

Tornionjoen lohen palauttamisen suurmies Seppo Räty

Junantuoma lääkäri havahtui Tornionjoen lohettomuuteen. Hän ei voinut hyväksyä sitä, että Euroopan suurin lohijoki pidetään tietoisesti tyhjänä lohista.

Sepon näkemykset saivat myötäkaikua paikallisten keskuudessa molemmin puolin rajaa. Kun suomalais-ruotsalainen Tornio-Muoniojokiseura (Jokiseura) perustettiin, puheenjohtajaksi valittu Seppo Räty kokosi samaa tavoitetta kohti pyrkivät jopa kansanliikkeeksi.

Ruotsista saamansa aineiston pohjalta Räty paneutui lohikysymykseen syvällisesti. Hän pyrki motivoimaan paikallisen väestön mahdollisimman hyvin. Räty kutsui koolle lukuisia tilaisuuksia saaden myös median kiinnostumaan asiasta.

Seminaareja ja muita tapahtumia pidettiin eri kunnissa väylän molemmin puolin. Pääkaupunkien päättäjiä pommitettiin ankarasti. Monet päättäjät uskaltautuivat tulemaan jopa paikanpäälle Tornionjoelle. 

Ahkerasta työstä huolimatta Räty sai kokea monta kertaa valtiolaivojen hitaat liikkeet. Virkamiehistö oli orientoitunut enemmän viljeltyjen lohien kilpapyyntiin merellä, kuin luonnonlohen pelastamiseen.

Seppo Räty ei epäröinyt laatia kanteluita viranomaisten menettelyistä. Kolmas oikeuskanslerille tehty kantelu vuonna 1993 oli käänteentekevä.Kun Suomi oli ylittänyt merilohikiintiönsä kaksinkertaisesti kahtena vuonna, Räty moitti maa- ja metsätalousministeriötä Tornionjoen lohen tuhoamisesta.

Kantelu paljasti valtaisan näkemyseron. Viranomaisten mukaan lohikanta oli turvassa kalanviljelylaitoksilla. Ratkaisun mukaan viljelyyn turvautuminen osoitti aivan päinvastaista. Apulaisoikeuskanslerin 16.8.1995 antama ratkaisu perustui 4.4.1995 annettuun päätökseen, jota muutettiin 21.8.1995. Ratkaisun useat eri päivämäärät kertovat suurista vaikeuksista kantelun käsittelyssä.

Apulaisoikeuskansleri kehotti 4.4.1995 kiinnittämään huomiota riittävään luonnonlohen suojeluun. Vaikka ratkaisu oli selkeä moite viranomaisille, siinä ei annettu varsinaisia sanktioita. Vastuuministeriö ilmoitti 22.5.1995 perustavansa lohityöryhmän. Kanteluun annettu ratkaisu on poikkeuksellinen, kun ratkaisuun on vaikuttanut syytetyn aikomus parantaa tapansa.

Ansiokas kantelu johti lohityöryhmän 1995 perustamiseen ja sitä kautta kattavaan kevätrauhoitukseen vuoden 1996 merikalastuksessa. Lohi kiitti ja palasi runsaslukuisena kotijokeensa. Poikastuotanto kymmenkertaistui hetkessä.

Seppo Rädyn työn epäitsekkyydestä kertoo se, että hän itse ei kalastanut ainuttakaan lohta Tornionjoesta. Räty ehti huolestumaan myös kuluneen kesän lohitilanteesta; onko hänen elämäntyönsä nyt valumassa hukkaan? Meidän jäljelle jäävien tulee huolehtia siitä, että näin ei pääse tapahtumaan.

Tornionjokivarren asukkaat jäävät suureen kiitollisuuden velkaan Seppo Rädylle

Seppo Räty   7.7.1938 - 20.8.2023