Untitled

Untitled

Etusivu | Ilmoitustaulu| Hallitus | Jäsenasiat | Toimintaa | Tapahtumakalenteri | Arkisto | Historiaa | Tukijat | tornionjoki.fi

 : Vuosi 2010


 

TYÖTÄ JA JUHLAA!

Tornio-Muoniojokiseuran alkuvuoden toimintaa on tahdittanut tuntuvalla tavalla seuran merkkivuosi ja siihen liittyneet monenlaiset juhlajärjestelyt. Kulunut viikonvaihde oli erityisen työntäyteinen, koska samaan aikaan kokoontui niin seuran hallitus, kuin myöskin sääntömääräinen vuosikokous ja vielä lopuksi seuran hallituksen järjestäytymiskokous. Merkkivuoden juhlaan ja juhlajärjestelyihin liittyen kokoonnuttiin vielä myöhään illalla "nuotittamaan" sunnuntain juhlajärjestelyjä.

Sunnuntain juhlaan saapui runsaat 50 kutsuvierasta eri puolilta lääniä ja Väylän molemmilta puolilta. Merkkivuottaan juhliva seura oli huomioitu ministeriötasoa myöten. Tervehdyspuheen piti mm. Suomen maa-ja metsätalousministeriötä edustanut valtiosihteeri Jouni Lind sekä Ruotsin ministeriötä edustanut Hasselborg

Juhlatilaisuuden avasi toista puheenjohtajakauttaan aloitteleva Kalervo Aska. Puheenjohtaja luki kokouksen johdannoksi YK:n kansainväliseen merioikeussopimukseen kirjoitetun kutuvaltioperiaatteen, joka kuuluu seuraavasti : "Valtioiden tulee kantaa vastuu joissaan alkunsa saavista ja niihin kutemaan nousevista vaelluskalakannoista ja asettaa nämä ensisijaiseen etupiiriinsä". Seuran puheenjohtaja totesi merioikeussopimukseen kirjoitetun kutuvaltioperiaatteen julistavan kansainvälistä oikeutta ja olevan itsestäänselvyys.

Puheenjohtaja Aska totesi jokiseuran perustamisen saaneen alkunsa tyhjästä joesta eli lohi oli kuolemassa sukupuuttoon. Pelastuskeinona keksittiin perustaa Leustojärvelle kalanviljelylaitos tai tehdas, kuten Aska totesi. Tehtaasta syydettiin jokeen 9 miljoonaa poikasta ja toiminta maksoi 80 miljoonaa markkaa. Kaikki tuo oli lohen pelastamisen kannalta TURHAA. Lohi olisi onnistunut ja vieläpä hoitanut kaiken ilmaiseksi, jos sille olisi vain annettu mahdollisuus nousta jokeen(tämä tosiasia on myöhemmin saatu käytännössä todeta).

Puheensa lopuksi Kalervo Aska totesi jokiseurassa laitetun tyytyväisenä merkille ministeri Anttilan tammikuisen puheen, jossa hän totesi, ettei Tornionjoen poikastuotanto ole vielä täysimääräisellä tasolla. Ministeri Anttilan kannanotto herätti toivoa vastakkainasettelun loppumisesta ja yhteisen rintaman löytymisestä. Ikään kuin asian vahvistamiseksi, lauloi Torvald Pääjärvi heti puheen jälkeen laulun:

" KYLLÄ SE HÄÄTYY KANNATTAA".

 

Ministeriön onnittelut juhlaan tuonut Valtiosihteeri Jouni Lind myönsi puheessaan suoraan, ettei Suomen lohipolitiikan historia ole kunniakas. Tornio-Muoniojokiseuran perustamiselle oli hänen mukaansa painavat perusteet, koska luonnonlohen arvoa ei otettu huomioon. Lindin mukaan hallitusohjelmassa on kaksi päämäärää: Lohen vaellus jokeen on turvattava , samoin kalastuksesta elantonsa saavien asema. Valtiosihteeri Lind käsitteli puheessaan myöskin Tornionjoen luonnonpoikastuotantoa ja hänen mukaansa edistystä on tapahtunut, vaikka joen maksimaalista poikastuotantokykyä ei vielä ole saavutettu. Lindin mukaan Tornionjoen smolttituotanto on kehittynyt myönteisesti ja on ollut jo parina viimeisenä seurantavuonna yli miljoonan smoltin, mutta omana tavoitteenaan hän piti jopa 2,5 miljoonan smoltin tuotantoa.

Jokiseuran pitkäaikaiset sihteerit Heikki Nousiainen ja Bror-Erland Härmä kävivät tiivistettynä läpi seuran toimintaa kuluneiden 25 vuoden ajalta. Historiikkia elävöitettiin diaesityksellä, jossa esitettiin muutamia merkkitapauksia vuosien varrelta. Vaikka lohen puolesta käyty vääntö on ollut välillä armotonta, niin mahtui historiikkiin silti huumoriakin.

Juhlapuhujien joukossa oli myöskin maakuntajohtaja Esko Lotvonen sekä projektijohtaja Simo Rundgren . Rundgrenin puhe käsitteli mm. lohta ja sen merkitystä jokivarren asutukseen ja elämään seuraavasti (vapaasti lainaten) :

 Lohi- ja rauta ovat puhuttaneet kansalaisia ja päätöksentekijöitä jo satoja vuosia sitten ja niin ne tekevät edelleenkin. Englantilaisen minearologian professorin Edward Daniel Clarken matkakertomuksesta vuodelta 1799 voidaan lukea kuvaus, jossa yhdestä ainoasta Kivirannan lähistölle asetetusta lohipadosta saatiin vuorokaudessa jopa 1200 lohta! Keskimääräinenkin patosaalis oli 300-400 lohta päivässä. Lohien keskipaino oli tuohon aikaan n. 10 kilon seutuvilla, joten parhaat päiväsaaliit yhdestä ainoasta padosta saattoivat nousta 10 000 kiloon. Jokainen voi kuvitella koko joen matkalla olleiden lohipatojen antaman saaliin&ldots; Tämä selittää hyvin ne sadat ja jopa tuhannet jokisuulta laivoihin lastatut lohitynnyrit , joissa lohi matkasi mm. Tukholman herrojen ruokapöytiin&ldots; Kaikesta patopyynnistä huolimatta lohta jäi silti jokeen runsaasti ja sama kalastus saattoi jatkua vuosikymmenien ja vuosisatojen ajan. Ei siis ollut mikään ihme, että Parasniemen pappilan kirkkoherra, jolla oli kymmenysten keräämisoikeus koko vesistöalueeseen, oli noihin aikoihin Ruotsin rikkaimpia miehiä.

Projektijohtaja Rundgren otti puheessaan esille myöskin Kemijoen patoamisen. Seuraavassa vielä lyhyt ote Rundgrenin puheesta(suora lainaus) :

" Vuonna 1948 oli valmistunut Frosteruksen suunnittelema ja Pohjolan Voima OY:n omistama Isohaaran voimalaitos.

Kuten hyvin tiedämme, se sulki Lapin valtaväylän Kemijoen suun kokonaan lohennousulta. Tällöin toteutui 1600-luvun loputtomalta tuntuvia lohenpyyntiriitoja ratkoneen tuomarin toivomus: "tulispa perkele ja veis koko lohen." Silloin loppuisivat riidat pyyntioikeuksista kyläkuntien välillä Kemijokivarressa.

Perkele tuli talouskasvun nimissä. Tarvittiin vesivoimaa ja sitä saatiin Kemijoesta. Kaikki muuta arvot poljettiin jalkoihin, sillä Suomihan tarvitsi teollista tuotantoa jotta sotakorvauksista selvittäisiin. Lohen tuotannolla niistä ei sen ajan arvion mukaan olisi selvitty.

Lohiportaat jäivät rakentamatta, vaikka lupa olisi niitä edellyttänyt. Seuraukset olivat katastrofaaliset ja on helppo nähdä, että pääosin nykyisten ongelmien juuret pohjautuvat tuohon tapahtumaan.

Tapaus osoittaa, miten hajallaan oleviin ja keskenään lohen patopyyntipaikoista riiteleviin jokivartisiin suhtaudutaan. Heille voitiin korvaukset jättää maksamatta ja kylvää näin siemen vuosikymmenten mittaiseen taisteluun.

Meripyytäjille rakennettiin terminaalialueet ja alettiin valtavan lakimääräiset istutukset. Näin kylvettiin ne siemenet, joiden hedelmää yhä keräämme.

Tornion - Muonionjoen vesistön kannalta Isohaaran rakentamisella oli yhtä merkittävä vaikutus kuin Kemijoellekin. Kun oli pystytty sulkemaan eli tyhjentämään lohesta koko Euroopan merkittävin lohijoki, eikä siitä kuitenkaan mitään kapinaa syttynyt - niin kyllähän se pystytään tyhjentämään tuo toinenkin joki.

Siihenkin suunniteltiin voimalaitoksia, mutta niitä ei tarvittu tässä mielessä. Riittivät nuo terminaalialueet ja merellisten pyyntivälineitten kehitys ja miinojen poisto. On ollut kauheaa palautella mieliin lapsuuden kokemuksia."

Maakuntajohtaja Esko Lotvosen puhe käsitteli lähinnä hänen edustamansa Lapin liiton roolia lohikysymyksessä. Lapin liitto on puolustanut ja puolustaa jatkossakin lohen pääsyä kotijokeensa. Lotvosen mukaan tämä on maakunnan etua ajavan organisaation tehtävä. Lotvonen otti puheeksi myöskin lohiadressin ja totesi sen saaneen suurta huomiota niin kansalaisten, kuin mediankin keskuudessa. Hänen mukaansa lohiadressin suurin merkitys olikin juuri keskustelun herättäjänä ja siinä se onnistuikin erinomaisella tavalla.

Sunnuntaisen juhlapäivän lopuksi Tornio-Muoniojokiseura eli Torne-Lainio- &Muonioälvarsförening jakoi tilaisuutta varten suunnitellun ja valmistetun 25-vuotisjuhlastandaarin seuran toiminnassa ansioituneille jäsenilleen sekä kolmelle seuran ulkopuoliselle henkilölle. Standaarin on suunnitellut tunnettu perhokalastaja sekä perhokalastuksen opettaja Antti Sorro.

STANDAARIN SAIVAT SEURAAVAT HENKILÖT:

Seppo Räty Roland Henriksson Bror-Erland Härmä

Matti Varis Simo Pöyhtäri Olof Tjärner

Ola Furmark Heikki Nousiainen Veikko Hamara

Gösta Nyberg Rolf Greku Veikko Polojärvi

Seppo Frantti Rudolf Rova Allan Lehto

David Rundgren Pekka Vanhapiha Arvi Petäjäniemi

Paavo Alatulkkila Kauko Kangas Hannes Pietikäinen

Edvin Ylilääkkölä Jaakko Ylitalo Antti Sorro

 

 

alkuun