32 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta
 



KOSKITILAT KALASTUSLAINSÄÄDÄNNÄN KIEPITYKSESSÄ

1819 - Kirje kalastuslain 5 §:n virheen korjaamisesta OKV:lle ja PeV:lle 26.11.2018 [PDF]

Uusi kalastuslaki 379/2015 on ristiriidassa Suomen perustuslain ja muun normiperustan kanssa. Kalastuslaki on nyt avattu muutoksia varten, mutta Maa- ja metsätalousministeriö on haluton korjaamaan väärin säädettyä lakia.

Nyt kaksi vuotta voimassa olleella kalastuslailla 379/2015 kalastusoikeutta säätävää 5 § muutettiin niin, että kalastusoikeus kuuluu vain vesialueenomistajalle, ellei kalastuslaissa ole siitä muutoin säädetty: ”Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä.” Kumotun kalastuslain 1982/286 maininta ”jollei tätä oikeutta ole luovutettu toiselle” otettiin pois ja kalastusoikeus suljettiin yksinomaisesti kalastuslain piiriin.

Tämä on vastoin todellisuutta. Kalastusoikeuden voi omistaa, vaikkei omista neliön kymmenystäkään vesialueesta. Näin on nimenomaisesti Tornion-Muonionjoella, jossa rannanomistajat pidättivät pääsääntöisesti kalastusoikeuden itselleen, kun joutuivat pakkolunastusuhan alla myymään vesialueensa vesivoimaa varten. Syntyi koskitiloja, joiden kalastusoikeuksista säädetään yhteisaluelaissa 758/1989 3.2 §: ”Jos koskitilan alueella omistajan ohella myös muilla on kalastusoikeus, heidän katsotaan muodostavan yhdessä omistajan kanssa erityisen etuuden osakaskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

Kalastusoikeus on omistusta, jolla on Suomen hallitusmuodon 6 §:n normiperusta ja perustuslain 15 §:n lainturva: ”Jokaisen omaisuus on turvattu.” Jakokuntien osakkaat, jotka pidättivät kalastusoikeudet itsellään, ovat mukana koskitilojen erityisen etuuden osakaskunnissa ja omistavat kalastusoikeutta manttaalinsa mukaisesti saman verran kuin ennen vesialueittensa myyntiä ja aivan samoin kuin kalastus- ja osakaskunnissa missä tahansa muualla Suomessa. Tällainen erityisen etuuden osakaskunta katsotaan olevan olemassa, vaikka sitä ei ole erityisesti perustettu. Perusoikeudet ja normiperusta ovat erityisen etuuden osakaskunnassa yhtäläisiä muiden kalastusosakaskuntien kanssa.

Valitettavasti tämä säädös, jossa kalastusoikeus on kirjattu kalastuslain ulkopuolelle, on jäänyt tuntemattomaksi itse lainsäätäjälle, kalastusviranomaisille ja jopa oikeuslaitokselle. Ongelmaa ei ole tunnistettu, eikä erityisen etuuden osakaskunnan luonnetta kalastusoikeutena ole ymmärretty tai edes haluttu ymmärtää. Hallinnollisesti on julmaa ja vastoin meidän perustuslain mukaista oikeuttamme yhdenvertaiseen kohteluun, kun kalastusviranomainen muusta lainsäädännöstä piittaamatta tulkitsee asioita itse laatimansa kalastuslain perusteella.

Nyt voimassa olevan kalastuslain ristiriita perusoikeuksien ja muun normiperustan kanssa on niin suuri, että se pitäisi korjata välittömästi.

1816 - Lausunto kalastuslain muuttamisesta MMM:lle 5.10.2018 [PDF]

1818 - Lausunto kalastuslain muuttamisesta MMM:lle 16.11.2018 [PDF]

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain 379/2015 muuttamisesta [PDF]


• • • •

HANNUKAISEN POHJAVEDET OVAT TORNIONJOEN MERITAIMENIEN ELINEHTO

1817 - Lausunto Hannukaisen kaivoshankkeesta Pohjois-Suomen AVI:lle 7.10.2018 [PDF]

Vaadimme erityistä huomiota alueella sijaitsevien Tornionjoen äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutujokien mahdollisiin muutoksiin.

Tiedostamme Pajalan ja Ylläksen kaivosten yhteisvaikutusten riskin Tornion-Muonionjoen ekosysteemille. Meillä ei ole mahdollisuutta arvioida päästöjen todellisia vaikutuksia. Sen sijaan esitämme vakavan huolestumisemme Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten vaikutuksista alueen pohjavesiin. Viittaamme vesipuitedirektiivin soveltamisessa ennakkotapaukseen Saksan Weser-joella. Tuomio ei salli lupaa myönnettävän, jos yhdenkin vesialueen laatua mittaavan tekijän heikentyminen on mahdollista.

SYKE:n erikoistutkija tohtori Jussi Kauppilan mukaan Weser-päätöksessä lainsäädännön tulkinta selkiytyi sitovaksi. Mikäli hankkeen ympäristövaikutukset heikentävät tai uhkaavat vesialueen tilaa, niin silloin lupaa ei voida myöntää tai toiminta voidaan kieltää. Merkittävää ei ole se, miten kaivos vaikuttaa virtaamien keskiarvoihin, vaan se, miten kaivos vaikuttaa veden laatuun ja virtaamiin silloin, kun ne ovat alimmillaan. Katsomme, että varovaisuusperiaatetta on nyt erityisesti noudatettava, koska kaivoshanke on Tornionjoen äärimmäisen uhanalaisen meritaime- nen keskeisimmällä kutualueella.

Muonionjoen tyypillinen talvivirtaama on vain 25-30 m3/sek. Vuonna 2010 Muoniojoen talvivirtaama oli alle 8 m3/sek, joka on vain 0,5-1% kevättulvasta. Kaavaalueen vesien talvivirtaamat ovat vain murto-osa noista. Arktisten olojen erityispiirre, olemattomat talvivirtaamat on keskeinen kysymys.

Pohjaveden korkeus on selkeästi vesialueen laatua mittaava tekijä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueella sijaitsevissa meritaimenjoissa tapahtuviin muutoksiin. Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Äkäsjoen varrella Valkeajoen ja Kuerjoen välissä. Äkäsjoki sivujokineen on Tornionjoen meritaimenen keskeisin lisääntymisalue. Laurinoja tuhoutuu täysin. Kivivuopionojan taimenille saa sanoa hyvästit. Jokea siirretään kaivinkoneella kilometrin matkan. Sivujokien vesiä sekä suotuu kaivokseen, että johdetaan ojituksilla kaivoksen käyttöön. Niesajoen vesi otetaan prosessiin ja johdetaan putkella Muonionjokeen.

Kalakantojen selviytyminen on talvivirtaamien varassa. Talviaikoina, kun jängät ovat jäässä ja vesi lunta, noiden jokien jääkansien alla virtaa vain pohjavesiä. Taimenien emokalat kutevat jokipohjien lähdealueissa ja talvehtivat jokien pohjavesikuplissa, kun satava vesi on lunta ja kaikki muu on jäässä. Taimenien lisääntyminen on alueen pohjavesien varassa. Jos ja kun kutualueiden keskeisimmälle alueelle kaivetaan syviä avolouhoksia 220 ha/64 ha, ympäristön pohjavedet putoavat ja jokien minimivirtaukset muuttuvat kriittisiksi kudun menestymisen osalta ja emokalojen selviytymisen kannalta.

Mikäli kutualueen habitaatti katoaa pohjavesien pudotessa jokien ulottumattomiin, eikä mainittuja pohjavesikuplia talvella ole, niihin syksyllä vaeltaneet emokalat ja niiden kutu kuolevat. Kun näin tapahtuu yhden kokonaisen elinkiertojatkumon ajan, se voi merkitä koko osakannan sukupuuttoa. Hankepäätöksiä tehtäessä on tiedostettava, että Hannukaisen kaivosalueella kuteva Tornionjoen meritaimen edustaa sellaista biodiversiteettiä, jota ei ole varaa menettää.

WWF:n 30.10.2018 julkaiseman raportin mukaan 60% maapallon selkärankaisista eläimistä on kuollut sukupuuttoon vuosien 1970 ja 2014 välillä. Rion biodiversitettiä koskeva sopimus vuodelta 1992 ja sen perusteella myönteisesti kehittynyt kansainvälinen lainsäädäntö on ollut positiivista, mutta lakien soveltaminen on osoittautunut riittämättömäksi.

Pajalan Kaunisvaaran kaivoksen vierusalueella pohjavesi putosi 16 metriä vain parissa vuodessa. Lupaehtojen raja oli 0,5 m. Jos ja kun pohjavedet putoavat Hannukaisessa, pohjavedet vajoavat liian suurella todennäköisyydellä vierusjokien ulottumattomiin. Myös Äkäsjoki menettää osan vedestään. Joki ei ole joki ilman vettä. Äärimmäisen uhanalaisen Tornionjoen meritaimenen kutualueiden kuivattaminen on Rion sopimuksen, YK:n merilain, EU:n kalastuksen perusasetuksen, luontodirektiivin ja vesipuitedrektiivin vastaista.

Keskeisimmät kysymykset Tornionjoen meritaimenen ja lohen kannalta on päästöjen vaikutus erityisesti talvivesien laatuun ja pohjaveden putoaminen kutualueiden ulottumattomiin ja sen seurauksesta syntyvä Tornionjoen meritaimenen biodiversiteetin kapeneminen. Viittaamme Helsingin yliopiston tutkimukseen, Anne Rautio ym 19.7. 2017: "Thermal infrared remote sensing in assessing groundwater and surface-water resources related to Hannukainen mining development site, northern Finland" ja esitämme perusteellisten lisäselvitysten hankkimista erityisesti talvirtaamien muuttumisten vaikutuksista Tornionjoen meritaimen kantojen elämänkiertoon.

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on osoittanut lausuntopyyntönsä maanomistajille. Tornio-Muoniojokiseura ei suoraan edusta maanomistajia, vaan on valtioneuvoston eriluvalla perustettu suomalais-ruotsalainen järjestö, jonka tehtävänä on mm. huolehtia ja vaalia Tornion-, Muonion-, ja Lainiojokien vesistöstä ja jokilaaksojen ympäristöstä. Voimakas maankäyttö vaikuttaa aina ympäristöön. Viittaamme Århusin sopimukseen ja perustuslain 2 ja 20 pykäliin ja katsomme, että esittämämme seikat on vuorovaikutuksellisina kannanottoina otettava huomioon.

Emme vastusta kaivoksia sinänsä. On vain tarkoin tiedostettava, mitä ollaan tekemässä, mihin ja millä riskeillä. On myös tiedostettava hankkeen aiheuttama kokonaisvaikutus Tornion-Muonionjoen vesistöön. Kaivostoiminnan riskejä ja vaikutuksia on arvioitava satojen vuosien perspektiivillä. Aikaisemmat yritykset ovat osoittautuneet lyhytnäköisiksi. Hannukaisen malmio sijoittuu niin kriittiseen maastoon, että ei ole välttämättä riittävää, että eri osapuolet lupaavat tehdä parhaansa.




SEURAN KANNANOTOT ja LAUSUNNOT LÖYTYVÄT ARKISTO-SIVULTA



A Web site of Finnish-Swedish
River Torne Organisation
in North Finland and in North Sweden

All rights reserved

© Tornio-Muoniojokiseura ry

FINLAND