34 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta
 


Vuosikokouksen julkilausuma

1906 - Vuosikokouksen julkilausuma 16.2.2019 [PDF]

MMM lisää lohenkalastusta merellä - tarjoaa rajoituksia Väylälle

Tornionjokeen nousevien lohien lukumäärä on romahtanut ratkaisevasti. Lohistrategiassa esitettyihin tavoitteisiin kutukalojen määrissä ei ole päästy. Poikastuotanto on kääntynyt selvään laskuun. Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajajokisopimukseen rajoitustoimia lohenkalastukseen Tornionjoelle.

Ongelman syynä ei ole jokikalastus, koska joesta on lähtenyt 1-2 miljoonaa vaelluspoikasta vuosittain. Syitä on haettava mereltä. Uusimpien tietojen mukaan lohen laiton merikalastus on selkeästi aiemmin kerrottua runsaampaa. Puolan kasvaneella salakalastuksella on selvä tilastollinen yhteys heikompaan kutuvaellukseen Tornionjoella. On voitu todentaa, että lohen ajoverkkokalastusta harjoitetaan edelleen kielloista huolimatta.

Lohikiintiöitä tälle vuodelle asettaessaan unioni ei ottanut laitonta lohenkalastusta huomioon. MMM :n linja oli tiukka. Ammattikalastajia ei voi rankaista siitä, jos muut kalastavat laittomasti. Kalastusneuvosto sääti kiintiön ICES:in tieteellistä neuvonantoa suuremmaksi. Lohi sai kantaa syyn, kun joutuvat laittomiin pyydyksiin.

Suomi Puolaa parempi ?

MMM harjoituttaa lohen ammattikalastusta ohi ja yli Suomen kansallisen lohikiintiön. Lohia pyydetään rannikolta jokikalastuksen nimissä. Vaikka kyse on lohen rannikkokalastuksesta, pyydettyjä lohia ei merkitä Suomen lohikiintiöön, vaan lasketaan sisävesisaaliiksi. Tälle vuodelle nämä lohet saivat eduskunnan hyväksymät saalispannat, joilla saalis merkitään myyntiä varten.

Jokiseuran linja on selvä. Ammattikalastuksen lohisaalis on aina tapahduttava kansallisten lohikiintiöiden sisällä. Siitä sovitaan vuosittain kalastusneuvostossa. Suomen lohikiintiön ohi ja yli kalastaminen on aivan samanlaista ylipyyntiä kuin puolalaisten salakalastus, vaikka tapahtuukin nyt ”julkisesti”.

Itämeren sekakantoihin suunnatut lohikiintiöt ovat biologiselta kannalta katsoen tuomittavia. On ristiriitaista, että Suomi kannatti pienempää lohikiintiötä, mutta muutti marraskuussa YKP:n toimeenpanolakia 872/2018 siten, että kiintiöiden ylitys 10 prosentilla tehtiin tavoiteltavaksi kiintiöiden tehokkaampana hyödyntämisenä.

Suomen varhennettu rannikkokalastus vaikuttaa useiden tuhansien luonnonlohien kutuvaelluksen keskeytymiseen, vaikkei tutkimuksen mukaan ole heikentyneen kutuvaelluksen pääsyy. Kalastus kansallisilla vesillä on kuitenkin omissa käsissämme. Rannikkokalastuksen myöhentämisellä voidaan vaikuttaa nopeasti siihen, että kalastus ei kohdistu parhaimpiin emokaloihin, suuriin luonnonlohinaaraisiin, jotka vaeltavat kutuparven kärjessä.

Maa- ja metsätalousministeriön Tornionjoelle esittämät rajoitustoimet eivät ole ratkaisu merellä tapahtuvaan laittomaan ja kansallisten lohikiintiöiden ohittavaan kalastukseen. Tornio-Muoniojokiseura ei hyväksy lohen kalastukseen minkäänlaisia lisärajoitteita Väylälle. Jokiseura edellyttää Suomen ja Ruotsin valtioilta merikalastukseen merkittäviä konkreettisia toimia, joiden turvin lohi voi jälleen palata kotijokeensa kutuvaellukselle.


• • • •


Eduskunnan puhemiehelle

1905 - Jokiseura kalastuslain 5 §:n korjaamisesta eduskunnan puhemiehelle 15.2.2019 [PDF]

Arvoisa puhemies;

Kalastuslaki 379/2015 on avattu eduskuntakäsittelyä varten (HE 309/2018vp). Kalastuslaki määrää kalastusoikeuden kuuluvan vesialueen omistajalle:  5 § Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle,jolleijäljempänätässälaissamuutasäädetä. Säädös on ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa ja rikkoo perustuslakia.

Vesialueen omistus ja kalastusoikeus ovat erityisesti ja yleisesti erillään Pohjois-Suomessa Tornionjoella, Ounasjoella ja padotuilla joilla, joissa jakokunnat joutuivat pakkolunastusuhan alla myymään vesialueensa voimayhtiöille, mutta pidättivät kalastusoikeuden itsellään. Syntyi ns.koskitiloja, jotka lohkomisen jälkeen eivät enää ole tilojen yhteistä vesialuetta, vaan vesitilana yhteisomistuksen kohde, jossa osakkaina ovat voimayhtiö ja ne tilat, joilla on kalastusoikeutta koskitilan alueella (perustuslakivaliokunnan lausunto 5/1981).

Koskitilojen kalastusoikeudesta säätää yhteisaluelain 3.2 §: Jos koskitilan alueella omistajan ohella myös muilla on kalastusoikeus, heidän katsotaan muodostavan yhdessä omistajan kanssa erityisen etuuden osakaskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

Ristiriitainen lainsäädäntö esti kalatalousalueiden perustamisen
Tornionjoella ja Ounasjoella

Tornion-Muonionjoen kalatalousalueen perustamiskokouksessa 8.2.2019 Lapin ELY-keskuksen hallintoviranomainen kiisti jyrkästi koskitilojen osakastalojen kalastusoikeudet, koska kalastuslain mukaan kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle, valtionyhtiö Fortum Power and Heat Oy:lle. Valtiovaltaa lähellä olevat tahot, kuten Metsähallitus, vaativat kokousta jatkettavan, vaikka sadat talot olisivat menettäneet kalastusoikeutensa. Osakaskunnat kiistivät kalastusoikeuksien siirtämisen voimayhtiöille.

Lapin ELY-keskus asetti kalatalousalueen perustamiskokouksen ikäänkuin tuomioistuimeksi omistuskysymyksen ratkaisemiseksi. Kokousväki, jokivarren asukkaat, pantiin valitsemaan, kumpaa lakia, kalastuslakia vai yhteisaluelain säädöstä koskitiloista, olemme valmiit rikkomaan kokouksen jatkamiseksi. Kokousedustajien olisi tullut ratkaista, keneltä kalastusoikeus poistetaan ja kenellä se säilytetään. Perusteellisen keskustelun jälkeen lakien tietoiseen rikkomiseen ei suostuttu, vaan kokous keskeytettiin.

Uuden kalastuslain 379/2015 5 § on mielivallan käyttöväline

Kumotun kalastuslain 16.4.1982/286 2 luku, Kalastusoikeus, 5 § (27.5.2011/600):  Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. muutettiin uudessa kalastuslaissa muotoon:  5 § Vesialueen omistukseen perustuva kalastusoikeus, Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä.

Muutos on tehnyt kalastuslain 379/2015 5 §:stä mielivallan käyttövälineen; ja kuten on osoitettu, se on jo nyt johtanut ratkaisevalla tavalla syrjivään kohteluun. Kalastuslain 379/2015 5 §:n avulla hallintoviranomaisella oli vakaa aikomus siirtää talojen kauppakirjoin vahvistetut ja kalastusviranomaisen vuosikymmenien ajan jakokuntien kalastusosakaskunnnille rekisteröimät yksityiset kalastusoikeudet valtionyhtiölle. Tämä on nähtävissä kalastusviranomaisen valmistelemasta äänivaltaluettelosta (liitteenä).

Suomeen perustetaan/on perustettu 118 kalatalousaluetta. Kysymys on tuhansien tilojen perustuslaillisista omistuksista, joita kalastuslain 379/2015 5 § ei tunnusta. Erityisesti on huomioitava, että kaikki eivät ole edes tietoisia yhteisaluelain säädöksesta, eivätkä ole olleet samoin tavoin valveutuneita kuin osakaskunnat Tornion-Muonionjoella ja Ounasjoella.

Arvoisa puhemies, viittaamme perustuslain 42 §:än ja pyydämme Teitä valvomaan, että kalastuslain perustuslain vastainen 5 § korjataan kiireimmin samalla, kun kalastuslakia 379/2015 nyt käsitellään eduskunassa (HE 309/2018vp).

1904 - Jokiseura kalastuslain 5 §:n korjaamisesta MmV-lle 4.2.2019 [PDF]


• • • •


TALVIKAUDEN ALIVIRTAAMAT OVAT RATKAISEVIA

1903 - Lausunto Hannukaisen kaivoshankkeesta Pohjois-Suomen AVI:lle 29.1.2019 [PDF]

Hannukaisen kaivos sijaitsee Äkäsjoen varrella Valkeajoen ja Kuerjoen välissä. Äkäsjoki sivujokineen on Tornionjoen äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen keskeisin lisääntymisalue. Luonnonsuojelulain 5 §:n mukaan Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Tornionjoen meritaimenenkantaa on jouduttu ylläpitämään ja vahvistamaan tuki-istutuksin. Toistaiseksi on kyseenalaista voiko kyseinen taimenkanta säilyä elinvoimaisena edes luontaisessa elinympäristössään. Tornionjoen meritaimenkanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja se on rauhoitettu Tornionjoessa. Sanomattakin on selvää, että sen elinympäristöä ei tule heikentää.

Louhinta kuluttaa ja kuormittaa enemmän ympäristöä, kun malmipitoisuus on matala. Usean neliökilometrin alueelle kohdistuvat avolouhostyömaat tarkoittavat jättiläismäisiä maansiirtoja. Hannukaisen kaivoshankkeessa esitellyn avolouhoksen koko ja sen syvyys kertovat maallikollekin sen, että kaivos tarvitsee paljon vettä. Vesitasetta arvioidessaan kaivosyhtiö on kiinnittänyt huomion veden paljouden hallintaan, kuten yhtäaikaiseen lumien sulamiseen ja sadantaan. Kalaston selviytymisen kannalta oleellinen seikka on veden vähentyminen alueen jokivesistöissä.

Suurin pitkäaikainen ja pitkään vaikuttavin kuormitus ympäristölle syntyy vuoden talvipuoliskona, jolloin auleella on vähän uutta vettä. Kuten kaivoshankkeen suunnitelmasta ilmenee, kaivos olisi täysin pohjavesien varassa. Talviaikoina kaivoksen vaikutusalueen joissa virtaa vain pohjavesiä, joista talvikauden alivirtaamat muodostuvat. Talvikauden alivirtaamat ratkaisevat paitsi kaivoshankkeen, myös alueella talvehtivien ja kutevien vaelluskalojen, Tornionjoen meritaimenien, kohtalon.

Helsingin Yliopisto on selvittänyt pohjavesipurkauksia. Alueen pohjavesi leikkautuu näkyviin alueen jokivesissä. Pohjaveden kokonaismäärä alueella on 100 miljoonaa m3, josta 2/3 on sora- ja hiekkakerroksissa 15-25 m maanpinnasta lukien. Avolouhosten pohjavesipurkauman mallinnuksesta nähdään, että purkauma ulottuisi myös hankealueen ulkopuolelle Hannukaisessa 2,5 km ja Kuervitikossa n.2 km etäisyydelle avolouhoksesta. Nämä ovat hätkähdyttäviä tietoja, kun huomioon on otettava myös mallinnukseen sisältyvä epävarmuus.

Kaivos on eittämätön uhka Tornionjoen meritaimenen keskeisimmille kutualueille, jotka vähintään häiriintyvät tai heikentyvät, ja jopa luontotyyppi on vaarassa pohjaveden aleneman laajuuden vuoksi. Luontotyyppi luokitellaan hävinneeksi (CO, Collapsed), kun sen esiintymät ovat kokonaan tuhoutuneet tai kun sitä määrittävät bioottiset tai abioottiset tekijät ovat heikentyneet niin, ettei luontotyypin luonteenomainen lajisto enää säily luontotyypin esiintymillä. [Suomen ympäristö 5, 2018 osa 1 s.19]

Alivirtaamat ovat jo luonnostaan kriittisen pieniä. Pienikin pohjaveden alenema voi lopettaa alivirtaaman tyystin. Mikäli kutualueen habitaatti katoaa pohjavesien pudotessa jokien ulottumattomiin, eikä mainittuja pohjavesikuplia talvella ole, niihin syksyllä vaeltaneet emokalat ja niiden kutu kuolevat. Kun näin tapahtuu yhden kokonaisen elinkiertojatkumon ajan, se voi merkitä koko osakannan sukupuuttoa ja sen biodiversiteetin katoamista. Hannukaisen kaivosalueella kuteva Tornionjoen meritaimen on sellaista elävää biodiversiteettiä, joka Suomen kaikki meritaimenkannat huomioonottaen on huomattava, joten hankepäätöksiä tehtäessä on tiedostettava muutoksen suhteellinen vakavuus.

Kaivoshanketta ei voi perustaa keskivirtaamiin, ei edes kaskialivirtaamiin, koska alueen arktisesta luoteesta johtuen virtaamien vuosivaihtelut ovat suuria. Samaan aikaan touko-kesäkuussa, kun v.1968 mitattiin Tornionjoen ennätystulvia, viime kesänä mitattiin mittaushistorian alimmat virtaamat. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, ja niiden ennustaminen on mahdotonta. Keskialivirtaamien sijaan todelliset alivirtaamat ratkaisevat jokieliöstön selviytymisen. Talvikauden alivirtaamat ratkaisevat alueella kutevien ja talvehtivien kalojen kohtalon, koska talvikauden alivirtaamat määrittävät kannan koon. Pienemmät talvialivirtaamat tarkoittavat vähemmän taimenia. Jo nykyisellään Tornionjoen meritaimenkanta on äärimmäisen uhanalainen. Erityisesti se ei kestä sen talvielinympäristön tilan huonontamista.

Hannukainen Mining Oy on tyystin sivuuttanut arktisten olojen erityispiirteen, olemattomat talvivirtaamat, eikä Rion sopimuksen edellyttämää varovaisuusperiaatetta ole noudatettu. Kaivoshankkeen esittämät arvioinnit Äkäsjoen keskialivirtaamaksi Hannukaisessa 1,9 m3/s, Kuerjoen 0,4 m3/s ja Valkeajoen 0,1 m3/s, eivät ole relevantteja, koska ne ovat Ounasjoen ja Ylläsjoen tietoihin perustuvia laskennallisia arvioita. Lapin Vesitutkimus Oy kertoo, että Äkäsjoen virtaamia on tarkempien tietojen puuttuessa arvioitu Ounasjoen Könkään virtaamatietojen perusteella, olettamalla valuntaominaisuudet alueille samankaltaisiksi. Näin saadut arviot mukailevat melko hyvin aiemmin Laurinojan purokartoitusraportissa Ylläsjoen vanhojen virtaamatietojen perusteella korjauskertoimella muokattuja virtaama-arvioita.

Kaivospiirin alueella on tehty kalastoselvityksiä. Lapin Vesitutkimus Oy:n yhteenvedossa s. 20 todetaan, että erityisesti Suomen puolen joet vaikuttavat varsin laadukkailta ja merkittäviltä esim. meritaimenen ja lohen lisääntymisen kannalta. Vesi ja ympäristölupahakemukseen liittyvässä kuulutuskirjeesä AVI 25.10.2018 kalataloudellisesta kuormituksesta aiheutuvat haitat on esitetty kompensoitavaksi mitättömällä 6.000 euron kalatalousmaksulla. Esitetty summa ei kattaisi edes kalakantojen seurannasta syntyviä kuluja. Kun on kyse äärimmäisen uhanalaisesta kalakannasta, huomio tulee kiinnittää kalakantaa uhkavan haitan poistamiseen, ei kannan korvaamiseen rahalla.

Kaivosjätevesien lasku-uoma, Tornion-Muonionjoki, on Naturassa nimenomaisesti yhteisölle tärkeänä alueena (SCI). Jokilaakson väestölle joen tärkein yhteisöllinen merkitys on lohenkalastuksessa. Ruralia instituutin mukaan v.2017 Tornionjoen alueen kalastusmatkailu toi aluetaloudellista hyötyä 10,8 miljoonaa euroa ja loi kausityöntekijöille 140 työtilaisuutta. Kalastusmatkailijan kalastaman yhden lohikilon aluetaloudelliseksi arvoksi saatiin laskelmissa 214 euroa ja yhden lohen arvoksi 1 320 euroa. Hanketiedotteessa painotettiin sitä, että erämatkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja vaikutus työllisyyteen ovat lisäksi suuremmat kuin suorat vaikutukset. Hannukaisen kaivoshanke sijoittuu ympäristön ja varsinkin kalojen kannalta herkälle alueelle. Kaivostoiminnan hyödyt jäävät parhaassakin tapauksessa lyhytaikaisiksi.

Suomi ei voi verhoutua sen taakse, että lohi ja meritaimen eivät ole luontodirektiivin liitteessä II mainittuja suojelua vaativia lajeja. Rajajokivesistön kalakantoja on tarkasteltava valtioiden yhteisellä vastuulla valtiosopimusten mukaisesti. Alkuperämaana Suomella on vastuu anadromisista kalalajeista YK:n merioikeusyleissopimuksen UNCLOS artikla 66 perusteella. Erityisesti on huomioitava, että vaikka Suomessa lohi on luontodirektiivin poikkeuslistalla, Ruotsin lainsäädännön perusteella Tornionjoen meritaimen ja lohi kuuluvat luontodirektiivin eliöstöön ilman poikkeusta. Viittaamme Ympäristöministeriön ohjeissa [Heikki Korpelainen: Vaikutusten arviointia Natura-alueilla koskevia ohjeita - liitteenä] annettuihin seikkoihin ja mm. siihen, että yleisen edun harkinnassa on selvää, että vain yksityiseen elinkeinoelämään liittyvä etu taiedesmikätahansayleinenetueivoitullakyseeseen s.3 ja merkittävyydenarviointiin vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus. Laajuus on kuitenkin suhteutettava kyseisen alueen kokoon, sen luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Ratkaisevaa siis ei ole hankkeen vaikutusten laajuus vaan niiden heikentävien vaikutusten merkittävyys. s.2

Vettä joko on, tai sitä ei ole. Pohjaveden korkeus on alueen tärkein vesialueen laatua mittaava tekijä. Viittaamme vesipuitedirektiivin soveltamisessa ennakkotapaukseen Saksan Weser-joella. Tuomio ei salli lupaa myönnettävän, jos yhdenkin vesialueen laatua mittaavan tekijän heikentyminen on mahdollista. Kaivosyhtiö on pessyt kätensä varovaisuustoimena etukäteen, kun sen käyttämä asiantuntija sanoo kaivosyhtiön esitteessä: Vasta tulevaisuus kertoo, mitä olisi voitu tehdä toisin. He tiedostavat sen tosiasian, että he eivät tiedä, mitä vaikutuksia kaivostoiminta Hannukaisen alueella voi luontoon aiheuttaa.

Suomen 11.6.2008 ratifioiman, 1.12.2009 voimaan astuneen, Lissabonin sopimuksen mukaan kaivoshankkeen vaikutusalueella kutevan Tornionjoen meritaimenen korvaaminen kalatalousmaksulla ei ole yksistään suomalaisten päätettävissä oleva kansallinen kysymys, vaan kuuluu äärimmäisen uhanalaisena kalakantana viimekädessä EU:n komission ja kalastuskomissaarin vastuualueeseen. Odotamme Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston selvittävän unionitasolla sen, onko aluehallintoviranomaisella edes oikeutta sellaisiin päätöksiin, jotka Natura -alueella johtaisivat, tai voisivat johtaa, Tornionjoen äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen yhden tärkeimmän osakannan lopulliseen hävittämiseen.

1817 - Lausunto Hannukaisen kaivoshankkeesta Pohjois-Suomen AVI:lle 7.10.2018 [PDF]



SEURAN KANNANOTOT ja LAUSUNNOT LÖYTYVÄT ARKISTO-SIVULTA



A Web site of Finnish-Swedish
River Torne Organisation
in North Finland and in North Sweden

All rights reserved

© Tornio-Muoniojokiseura ry

FINLAND