Untitled

Untitled

Etusivu | Ilmoitustaulu| Hallitus | Jäsenasiat | Toimintaa | Tapahtumakalenteri | Arkisto | Historiaa | Tukijat | tornionjoki.fi

 : Lohiadressin luovutus 03.10.2007


Turtola 17.10.2007

Lohi on jokinen luonnonvara

Paljon julkisuutta saanut Lohiadressi on jo saavuttanut ensimmäisen päämääränsä. Hallitusohjelmaan saatiin lohiadressin ansiosta myönteiset maininnat luonnonlohen puolesta.

Lohiadressi luovutettiin Eduskunnassa 3.10.2007 myös uudelle Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Yksi käynnin tarkoituksista oli osoittaa ministerille kuinka vakavissaan pohjoisen väki ja Suomen vapaa-ajan kalastajien laajat joukot ovat vaelluskalakantojen puolustamisen suhteen. Hyvä merkki viestin perille menemisestä oli se, että ministeri kertoi olleensa RKTL:N opissa kaksi tuntia edellisenä päivänä. Jotakin oli jäänyt päähänkin, koska hän tuntui olevan tietoinen mm. nuorten lohien huonosta selviämisestä matkalla syönnösalueille.

Lohirintamalla on nyt erityisen kiireinen aika. Parhaillaan on menossa Rajajokisopimukseen liittyvä kalastussäännön neuvotteluprosessi Ruotsin kanssa. Valmista pitäisi tulla vielä tänä vuonna. Alkamaisillaan on myös vääntö uuden lohiasetuksen aikaansaamiseksi ensi kevääksi. Ministeri Anttila lupasi tiukasta aikataulusta huolimatta perusteellisen valmistelun. Valmistelussa kuullaan kaikkien tahojen näkemykset. Erikseen hän toi esille sosio-ekonomisen tarkastelun. Vaikeutta ratkaisuihin lisää se, että asioista pitäisi päästä yksimielisyyteen vielä ruotsalaistenkin kanssa. Kaikesta huolimatta Anttila uskoi hyvään lopputulokseen. Itse pidän aikataulua uuden asetuksen suhteen laajoine kuulemisineen kaikkineen lähes mahdottomana. Asetusta olisi pitänyt valmistella mielestäni jo kesästä asti jotta se olisi otettavissa käyttöön ensi kaudelle. Onko valmistelevien virkamiesten tarkoituksenakin ajaa ensi vuosi vielä vanhalla asetuksella?

Kalastuslain kokonaisuudistus käynnistyy ministerin mukaan vasta kahden vuoden kuluttua.

Adressia olivat luovuttamassa maaherra Hannele Pokka, edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo Lapin Liitosta, Kari Kannala Lohirahastosta, Antti Sorro, Juha Väisänen ja Ilkka Mäkelä vapaa-ajan kalastajajärjestöistä, sekä Kalervo Aska Tornion-Muonionjokiseurasta. Tilaisuudessa oli läsnä myös pohjoisen kansanedustajia. Varsinaisen luovutuspuheen piti lohiadressin primus motor Antti Sorro. Hän korosti puheessaan jokien palauttamisen pysyvällä tavalla hyviksi lohijoiksi olevan kaikkien, niin merikalastajien kuin vapaa-ajan kalastajien etu. Tämä virkistäisi kalastusmatkailua ja parantaisi työllisyyttä.

Maaherra Pokka toi esille kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) näkemyksen, että kalastuksen määrää ja saaliita tulisi vähentää kaikkialla. Pokan mielestä jokeen pitäisi päästää vähintään 50.000 lohta kutemaan.

Jaakko Ylitalo kehotti ottamaan vuoden 1996 keinot käyttöön päästämällä vähintään puolet nousulohista jokeen ennen rysien laskemista mereen.

Yleisesti oltiin sitä mieltä, että rasvaeväleikkauksiin perustuva valikoiva kalastus ei ole kalakannan perusteella perusteltua. Ei ole järkevää pyytää kalaa ja vapauttaa luonnon kantaa oleva suuri enemmistö. Ruotsin vaatima rasvaeväleikkaus olisi suuri lisäkustannus muutenkin raskaasti tappiollisessa elinkeinossa. Aikarajoitukset nähtiin parhaiten soveltuvaksi nousulohen suojelutoimeksi. Aikarajoituksia tulisi tiukentaa nykyisestä.

Itse otin esille, hallitusohjelmaankin kirjatun, poikastuotannon mahdollisimman korkean tason saavuttamisen. Tällä hetkellä voimassa oleva arvio poikastuotantokapasiteetiksi on vain 500.000 vaelluspoikasta vuodessa. Se ylitetään nykyisilläkin kutulohilla vuosittain. Vetosin ministeriin, että uuden arvauksen sijasta antaisimme joen näyttää potentiaalinsa päästämällä siihen vähintään viiden vuoden ajan riittävästi kalaa. Hallitusohjelma on helppo täyttää, mikäli todellista määrää ei selvitetä. Tosin kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES näkee lohipopulaation niin heikkona, että sen mielestä Simo- ja Tornionjoen luontainen poikastuotanto ei saavuttaisi tuotantokapasiteettiaan vaikka 2008 ei kalastettaisi lainkaan lohta. Euroopan unionin neuvosto tullee ensi vuonna antamaan omat jokikohtaiset poikastuotannon tavoitetasot.

Adressin luovutusta edeltävässä pohjoisten kansanedustajien tapaamisessa esitin perustettavaksi Tornion - Muonionjoelle yhteistä lohiasiamiehen virkaa. Jaakko Ylitalo on omasta toimestaan käsin ansiokkaasti hoitanut kyseisestä tehtävästä yhtä nurkkaa. Tehtävään tarvittaisiin kokopäiväinen toimija. Suomen puolella alue kattaisi kuusi kuntaa. Hallintobyrokratian ei luulisi nousevan esteeksi koska kunta- ja seutukuntarajat paukkuvat tänä päivänä muutenkin.

Adressin luovutus oli kokonaisuudessaan toivoa herättävä tilaisuus. Ministeri antoi kuvan itsenäisestä päätöksentekijästä. Omien sanojensa mukaan hänellä ei ole asian suhteen mitään kytkentöjä. Alkukuvausten jälkeen hän ajoi median pois, että saatiin välitön ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Pitkä valtiopäiväkokemus huokui kaikessa läpi.

Kaikesta toivosta huolimatta pitää olla realisti. Lähikuukausina voi olla kivikkoinen tie, koska asioita valmisteleva virkamieskunta on vuosikymmenet oppinut ajattelemaan lohiasioita lähinnä istutuskalojen näkökulmasta. Rannikon vasta-adressiksi julistautunut "saaliinjakoadressi" luovutettiin ministerille heti seuraavalla viikolla. Antti Siiran väitöstutkimuksen mukaan noin viisi vuotta sitten vallinneessa tilanteessa vajaasta neljästä miljoonasta istukkaasta palaa takaisin "kutemaan" vain noin satatuhatta. Jokaisen pyydystetyn istukasperäisen lohen pelkkä istutuskustannus on lähes 60 euroa kappaleelta. Nyt tarvittaisiin uusi sukupolvi virkamiehiä ymmärtämään, että istutuslohikin on pohjimmiltaan jokinen luonnonvara. Yhden voimayhtiön johtajien optiorahoilla saataisiin nykyaikaiset kalatiet Kemijokeen, Iijokeen ja Oulujokeen.

MMM on massiivisella organisaatiollaan työskennellyt lähinnä merikalastuksen parissa. Nyt olisi korkea aika suunnata panostusta myös jokivarsiin, ja nähdä mistä se kala ja tuotto tulevat. Lohi on oikeasti jokinen luonnonvara.

Jokiseuran puheenjohtajan pyynnöstä "kirkolla" käyntiä muisteli

Kalervo Aska

PS. Liikun työasioissa paljon mm. Levillä. Täällä paikalliset yrittäjät muistelevat kaiholla kymmenen vuoden takaisia kesiä, jolloin Muonionjoella oli lohta. Turistit kävivät Leviltä asti lohenpyynnissä väylällä. Rauhoituspäivinä he ostivat kyläkauppiaalta luvat paikallisiin vesiin ja pyysivät niissä. Kalastajat toivat tunturikeskuksiin myös kesäsesongin. Tätä taustaa vasten ei tarvitse ihmetellä miksi esimerkiksi Päivikki Palosaari ja Pertti Yliniemi ovat Lohiadressin ensimmäisten allekirjoittajien joukossa.

 

 

alkuun