Untitled

Untitled

Etusivu | Ilmoitustaulu| Hallitus | Jäsenasiat | Toimintaa | Tapahtumakalenteri | Arkisto | Historiaa | Tukijat | tornionjoki.fi

 2009


Jokiseuran lausunto Rajajokisopimuksesta

 
Tornio-Muoniojokiseura ry
Pello 5.10.2009

Maa- ja Metsätalousministeriö

Lausunto

Lausuntopyyntönne 65260, MMM080:00/2004

Tornionjokilaakso on asutettu lohen perässä. Jokilaakson elämälle on aina ollut ja on edelleenkin erittäin tärkeää kuinka lohta nousee jokeen. Se määrittää jokivartisten omanarvontuntoa ja antaa toimeentuloa. Itse asiassa se on identiteettikysymys koko alueelle.

Tornio-Muoniojokiseura (Jokiseura) on kaikkien jokivarren Suomen ja Ruotsin kuntien alueella toimiva kotiseutuyhdistys. Jokiseura on taho, joka on viime vuosikymmeninä eniten kantanut vastuuta lohikannan pelastamisesta. Meitä kiinnostaa Rajajokisopimuksen ”pääkysymys”. Kuinka käy Tornionjoen lohelle ja taimenelle tulevaisuudessa.

Jokiseura sai kutsun kuulemistilaisuuteen Tornioon 1.6.2009. Kuulemistilaisuudessa ministeriön taholta rajajokisopimusta esiteltiin vain suullisesti, vaikka sopimuksen sanottiin olevan jo käytännössä valmiiksi neuvoteltu. Emme voi olla ihmettelemättä sopimusprosessin salaista luonnetta, kun edes suullisen esittelyn pohjana ollutta aineistoa ei voitu jakaa maakunnan ihmisille.

Sopimuksen sanottiin tulevan lausunnolle syksyllä, mutta lausunnoilla ei kuulemma voisi vaikuttaa enää sopimuksen sisältöön. Miksi siis ylipäätään laittaa lausunnolle sopimusta, jonka sisältöön ei voida enää vaikuttaa? Eikö kyseessä ole enemmän tai vähemmän turha manööveri?

Edellä mainitusta huolimatta Tornio-Muoniojokiseura katsoo velvollisuudekseen lausua mielipiteensä neuvotellun sopimuksen pääkohdista. Lausumme asiasta myös sen vuoksi, että rajajokisopimus on erityisen painava sopimus ja siihen on perehdyttävä tarkasti, koska se kalastuslain 116 §: n mukaan ohittaa laajapohjaisesti valmistellun kansallisen kalastuslain ja asetukset.

Pidämme myönteisenä, että rajajokisopimuksessa aiotaan ottaa huomioon muutamia nimeltä mainittuja kansainvälisiä sopimuksia. Yksi vakava virhe on jättää ottamatta huomioon EU:n valmistelussa oleva Itämeren uusi lohenhoitosuunnitelma. Sieltä voi tulla ohjeistuksia, jotka eivät ole yhteensopivia rajajokisopimuksen kanssa. Molemmissa sopijamaissa valmistellaan parhaillaan uutta kalastuslakia. Näin ollen suppealla kansalaisosallistumisella valmisteltu rajajokisopimus sopii mahdollisimman huonosti tähän hetkeen.

LOHENKALASTUKSEN SÄÄTELYN PÄÄPERIAATE

Tornion kuulemistilaisuudessa esiteltiin ministeriön taholta rajajokisopimuksen lohenkalastuksen säätelyn pääperiaatteena olevan jo vuosia esillä ollut malli, jossa puolet kaloista on ollut tarkoitus päästää jokeen ennen meripyynnin avaamista. Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen lähteiden perusteella Tornionjoki tuottaa 150.000 - 200.000 aikuista lohta vuosittain Itämerelle.

Rajajokisopimuksessa on sovittu meripyynnin alkavan 17.6. Ensimmäistä vuotta käytössä olleen kaikuluotainmittauksen mukaan kyseiseen päivämäärään mennessä on tänä vuonna ehtinyt nousta noin 8.000 lohta jokeen. Se on suuruusluokkaa viisi prosenttia siitä lohimäärästä mikä pyrkisi jokeen ilman meripyyntiä.

Yhden vuoden perusteella ei saisi vetää hätäisiä johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen. Näyttää siltä, että yhden paremman vuoden perusteella ollaan kalastusta lisäämässä kohtalokkaasti. Vielä vuosi sitten (29.5.2008) Maa- ja Metsätalousministeriö ilmoitti lausuntopyynnössään suhtautuneensa kriittisesti kalastukseen kiinteillä pyydyksillä kesäkuussa.

Emme voi ymmärtää miten näinkin selkeästi ilmaistusta linjauksesta tingitään yhdessä vuodessa kaksi viikkoa.

Uusi kalastussääntö siirtää kalastuksen painopistettä määrää pyytävään, verkkokalastuksen, suuntaan. Samalla kalastussääntö on ristiriidassa ensimmäisessä pykälässä mainitun tarkoituksen kanssa, koska oikeudenmukainen tasapaino eri soveltamisalueilla ei alkuunkaan toteudu.

Kalastuksen lisääminen on ristiriidassa Suomen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelma pyrkii jokien poikastuotannon täysimääräiseen tasoon. Kalastuksen voimakas lisääminen jopa uhkaa kalakantoja.

Hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset voivat kalastussäännön 16 §: n nojalla antaa erillisiä määräyksiä sen mukaan kuin se on Tornionjoen kalastusalueen kalakantojen säilyttämisen kannalta välttämätöntä. Mainittu ilmaisu ”kalakantojen säilyttäminen” on aika vaatimaton verrattuna hallitusohjelmaan, eikä velvoita käytännössä mihinkään eikä anna tarvittavia impulsseja toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

Jokisuun merialueelle määrätyn pyyntiajan merkitys ei välttämättä rajoitu kyseiselle alueelle. Nyt on perustellusti pelättävissä, että sama pyynnin varhennustrendi siirtyy muuallekin rannikolle.

KALAVÄYLÄT

Rajajokisopimuksen kalaväyliä koskevat kohdat ovat ristiriidassa kalastuslain kanssa. Artikla 24 määrittelee kalaväylät sivujokien osalta. Kalaväylä on kolmannes joen ja sivujoen leveydestä. Esimerkiksi 12 metriä leveän sivujoen kalaväylä jatkuu neljä metriä leveänä, kapeana nauhana keskelle pääjokea kalaväylään asti. Yksikään kala tuskin osaa kulkea kyseistä kujaa myöten kutujokeensa.

Kalastuslaissa kalaväylä määritellään vaelluskalan kulun turvaamiseksi seuraavasti: Missä joki yhtyy mereen tai järveen, valtaväylän jatkeena on kalaväylä, joka käsittää syvimmällä kohdalla kolmanneksen kysymyksessä olevan vesialueen leveydestä ja ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalan kulku on turvattu. Ympäristölupavirasto voi kuitenkin hakemuksesta määrätä kalaväylän leveyden tai sijainnin toisin, jos se kalan kulun turvaamiseksi on tarpeen.

Tenon kalastussäännössä sivujokien osalta on eri kertaluokkaa olevat määräykset kalakantojen turvaamiseksi. Siellä sanotaan esimerkiksi näin: 19§ ”Sellaisen sivujoen kohdalla, johon lohi nousee, ei pääjoessa sivujoen puolella syväväylään saa asettaa kudottuja pyydyksiä sivujoen alapuolella 200 metriä lähemmäksi sivujoen ja pääjoen välistä rajaa.”

Merialueen osalta kalastuslain mukainen kalaväylä jää myös toteutumatta. Kalaväylä on tärkein vaelluskalojen kulkua turvaamaan säädetty lain säädös. Kalastussäännön 3§ mainitsee rauhoituspiirit. Ne ovat viivoittimella piirrettyjä kapeita ja mutkaisia käytäviä joita kala ei käytännössä osaa seurata. Rauhoituspiirit vaikuttavat pelkästään teoreettisilta. Saimme ministeriöstä tietää, että rauhoituspiirit ovat kalaväyliä ja, että jo vuosikymmeniä kalaväylän on tulkittu jatkuvan joessa olevan kalaväylän levyisenä selkäveteen. Näin väljästä lain tulkinnasta on mielestämme EHDOTTOMASTI saatava oikeusviranomaisten kannanotto asiaan.

Vallalla oleva tulkinta kalaväylästä ei toteuta lain säädöksen tarkoitusta vaelluskalan kulun turvaamiseksi, vaan päinvastoin, se näyttää laaditun kalastajien ehdoilla siten, että se mahdollisimman vähän häiritsisi kalastusta. Tätä käsitystä vahvistaa silmäys jokisuun merialueen karttaan, johon on merkitty rauhoituspiirit(kalaväylät). Muutamilta kohdiltaan jo muutenkin olemattoman kapea ja mutkainen kalaväylä on jopa puoliksi saaren tai luodon tukkima. Tällainen kalaväylä/kalaväylätulkinta on jyrkästi ristiriidassa vaelluskalan kulun turvaamiseksi laaditun säädöksen kanssa.

YLEISESTI

Suomessa on jäljellä enää kaksi Itämeren lohikantaa. Ne olivat tiedemiesten mukaan lähellä häviämistään sukupuuttoon 70- ja 80–luvuilla. Kalakantojen tulisi olla vahvoja ja geneettisesti monimuotoisia, jotta ne voisivat kestää kalatautien ja M-74 oireyhtymän kaltaisia uhkia. Edellä olevan perusteella myös loppukesällä vaeltavaa kalaa tulisi päästää jokeen pyyntiä säätelemällä.

Ministeriön ilmoittama säätelyn pääperiaate ei tule toteutumaan. Pitäisi muistaa loppuun asti, että lohi on jokinen luonnonvara. Uudella kalastussäännöllä syödään elintärkeää siemenviljaa. Se on toimintaa, jota kukaan itseään kunnioittava jokivartinen ei tekisi missään oloissa.

Lakiesityksen tultua julkiseksi on keskustelu kalastussäännön eri osa-alueista; pyyntiajoista, pyyntitavoista, alamitoista, saalisilmoituksista jne. päässyt vasta alkuun.

Elokuussa Pellossa pidetyssä, uuteen kalastuslakiin liittyvässä, vaelluskalaseminaarissa saatiin alulle rakentava pyöreän pöydän prosessi. Lohenkalastuksen eri intressipiirit kykenivät neuvottelemalla hakemaan yhteisymmärrystä luonnonlohen hyvästä hyödyntämisestä. Osapuolet toivoivat neuvotteluiden jatkuvan, jotta Suomeen saataisiin luoduksi oma lohenhoitosuunnitelma, lohistrategia.

Kesken edellä mainitun prosessin ja kesken Euroopan Unionin uuden Itämeren lohenhoitosuunnitelman valmistelun, ei lakia rajajokisopimuksesta esittämiemme perustelujen vuoksi tule säätää.

Kunnioittaen

Tornio-Muoniojokiseura ry

Kalervo Aska
puheenjohtaja

Heikki Nousiainen
sihteeri

 

 

alkuun