Untitled

Untitled

Etusivu | Ilmoitustaulu| Hallitus | Jäsenasiat | Toimintaa | Tapahtumakalenteri | Arkisto | Historiaa | Tukijat | tornionjoki.fi

 : Vuosi 2007 ( Simo Pöyhtäri 30.12.2007)


KAUHALLINEN VUODEN 2007 LOHISOPASTA

Vuosi 2007 alkoi lohiadressilla. Takana oli muutaman viikon pohjatyö, tekstin muotoileminen ja ensimmäisten allekirjoittajien hankinta. Lohiadressi ajatus syntyi junassa, kun palasimme lohilähetystön kanssa Helsingin lohiseminaarista. Sorron Antin kanssa keskusteltiin mitä voitaisiin tehdä ennen vaaleja ja adressiajatus heräsi. Lohiadressin tiedotus päätettiin hoitaa paremmin kuin Helsingin lohiseminaarin.

Pohjoinen perhokalastuspalaveri oli Pudasjärvellä helmikuun alussa. Tilaisuus oli loistava ja oli hienoa, että puhujina olivat maaherra Pokka ja professori Erkinaro.

Lohiadressi sai odotuksia paremman vastaanoton. Adressi luovutettiin tiistaina 14.2. Seuraavana päivänä se oli kaikkien lehtien otsikoissa ja huipennuksena oli torstain eduskunnan kyselytunti. Kyseessä oli viimeinen kyselytunti ennen eduskunnan vaalilomaa ja Erkki Pulliainen esitti kysymyksen lohipolitiikasta. Kysymystä tarjottiin ensin Lapin kansanedustajille, mutta heitä ei asia kiinnostanut. Onneksi Pulliainen teki sen!

Tämä kaikki mahdollisti myös lohiasian ottamisen esille ennen eduskuntavaaleja, mikä oli ollut tarkoituskin. Tämä oli muutamille kansanedustajaehdokkaalle kova paikka, kun olisi pitänyt moittia edellisen hallituksen lohipolitiikkaa. Ehkä lohivaalien huipennus oli pääministeri Vanhasen toteamus Pellossa, että "lohiasetuksen ponnet ovat langenneet". Tämäkään ei saanut silloista maa- ja metsätalousministeri Korkeaojaa keskeyttämään valikoivaa lohenkalastusasetusta. Lopputuloksena oli Korkeaojan pääsy nipinnapin eduskuntaan ja ministerin vaihto.

Vaalien alla Oulujoenreitti kunnostautui ja Pekka Jurvelin teki ison työn lohivaalibloginsa eteen. Kiitokset tästä Pekalle ja voimia taisteluun jatkossakin.

Vaalien jälkeen oli Jokiseuran vuosikokous, josta annettiin myös julkilausuma. Kokouksessa päätettiin myös jokiseuran uusien kotisivujen avaamisesta osoitteessa www.tornionjoki.fi.

Toukokuussa oli Rovaniemellä kansainvälinen kalatieseminaari johon itsekin osallistuin. Rovaniemen seminaarin yhteydessä myös perustettiin Perämeren jokien yhteenliittymä, mutta se jäi toistaiseksi vain paperille. Samaan aikaan oli tiukkaa vääntöä kulisseissa rajajokisopimusneuvotteluvaltuuskunnan kokoonpanosta. Ministeriön pojat lähtivät siitä, että heillä on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikat. Maaherra Pokalle he olivat kaavailleet rivijäsenen paikkaa. Onneksi asiaan tuli meille myönteinen päätös ja maaherra tuli nimetyksi varapuheenjohtajaksi. Tätä nimitysasiaa oli yritetty salassa jo vuodenvaihteessa, mutta tuolloin ministeri Rajamäki oli estänyt asian.

Kevään aikana MOT teki ohjelman istutuslohista ja se tuli ulos alkukesästä.

Ruotsin hallitus asetti selvitysmiehen rajajokisopimuksen ongelmia varten. Selvitysmies kävi kahteen otteeseen pohjoisessa ja itsekin oli paikalla ensimmäisen käynnin aikana. Selvitysmies sai työnsä valmiiksi ja tulos oli tyypillisen ruotsalainen. Kauniita sanoja ja ymmärrystä lohen pääsemiseksi jokeen, mutta ei kuitenkaan uskallusta puuttua siihen miksi lohi ei pääse jokeen. Haaparannan saariston elinvoimaisuus salakalastuksineen on tärkeämpää kuin luonnonlohen jokivarsiin mahdollisesti mukanaan tuoma hyöty ja hyvinvointi.

Lohikesästä tuli sellainen kuin sen keväällä ennustin. Jokeen nousi jonkin verran isoa lohta ja se oli sitten siinä. Lohen kannalta oli vain harmillista, että kesäkuun pyyntiolosuhteet joessa olivat ihanteelliset. Kalaa pyydettiin laskevassa vedessä eli vesi oli roskatonta ja se ei kuitenkaan lämmennyt alkukesästä liikaa. Saalistilastoista tämä on hyvin nähtävissä. Joen saalis pyydettiin kesäkuussa ja sen jälkeen ei kaloja paljoa tullutkaan. Edellisvuoden tittikato näkyi keskikokoisten lohien vähyytenä.

Juhannuksen jälkeen pidettiin Lappean lohikäräjät. Pääpuhujaksi saimme maaherra Pokan. Muut "puhujat" olivat Atso Romakkaniemi, Mika Flöjt ja Jarmo Huhtala.

Kesäkuussa MMM piti kuulemistilaisuuden rajajokisopimuksen kalastussäännöstä Ruotsin kukkolassa. Hyvässä sovussa kaikki halusivat kaikkien saavan pyytää lohta kaikin mahdollisin keinoin. Tilaisuus oli ovelasti vedetty valtiosihteerin toimesta, sillä ensin käytiin jokiasiat läpi. Kun omat toiveet kaikenlaisesta perinnepyynnin lisäyksestä oli esitetty ei enää kehdattu olla lisäämättä meripyyntiäkään. Lind kuitenkin kysyi myös minun mielipidettäni ja sanoinkin koko merikalastuksen olevan väärillä linjoilla. Lohen myymisen tulisi olla lisenssinvaraista ja perustua kalastajakohtaisiin kiintiöihin. Tällöin saataisiin harmaakalastus pois ja lohen myynti jäisi vain todellisille ammattikalastajille.

Marraskuussa oli toinen kuulemistilaisuus Torniossa. Samat toiveet siellä tulivat esille kuin Kukkolassakin. Sen päälle oli kansallisen neuvotteluvaltuuskunnan kokous johon minutkin päästettiin, kun olivat asiantuntijaksi nimenneet. Lindillä oli tarkoitus antaa minun olla siellä vain hetken, mutta Pekka Kalla halusi valvojien olevan paikalla koko kokouksen.

Rajajokisopimuksen piti olla valmis ennen vuoden vaihdetta, mutta onneksi näin ei ole käynyt. Hieman ihmetyttää minun ja Pyykösen nimeäminen asiantuntijoiksi, kun kokouksissa on käytetty valvonnan asiantuntijoina kuitenkin muita asiantuntijoiksi nimeämättömiä. Onneksi eivät ole käyttäneetkään, koska nyt pystyn vapaammin arvostelemaan tulevan rajajokisopimuksen virheellisyyksiä. Tämä tietenkin vasta sitten kun saamme nähdä mikä on lopputulos.

Syksyllä nimettiin myös lohiasetuksen valmisteluun epävirallinen työryhmä. Ministeri Anttilan vaatimuksesta siihen otettiin myös vapaa-ajankalastajien ja Lapin liiton edustajat. Työryhmä oli kuitenkin silmänlumetta. Ehdotus lohiasetukseksi lienee ollut jo valmiina ennen ryhmän nimeämistä. Nyt asetus on lausuntokierroksella ja lausuntojen antoaika on sopivasti kansanedustajien loman aikana. Asetuksessa on jotain hyvääkin, mutta liikaa on vielä porsaanreikiä. Asetus käsittelee vain isorysiä ja kun tiedämme Perämeren lohisaaliin tulevan enimmäkseen siikarysistä. Asetus olisi toimiva jos kaikki rysät olisivat rajoitusten piirissä ja lohenkalastus sallittaisiin vain 1 luokan ammattikalastajille. Lisäksi terminaalialueet pitäisi poistaa jolloin kieltoaikana ei voisi tulla myyntiin Pohjanlahdella pyydettyä lohta. Jostain syystä MMM ei kuitenkaan halua tehdä näin.

Loppuvuodesta Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi lohenkalastusta sivuavan tarkastuskertomuksensa. Toivottavasti raportin asiat otetaan tulevaisuudessa huomioon päätöksiä tehtäessä.

Joulukuussa jokiseura kutsui jokivarren kuntien edustajat evästämään Lapin edustajia lohiasetustyöryhmän viimeistä kokousta varten.

Kokonaisuutena lohi oli hyvin esillä eri tiedotusvälineissä pitkin vuotta. Toivotaan saman trendin jatkuvan tulevanakin vuonna.

Lohen osalta myönteisiä uutisia kuuluu Norjasta, mutta siellä tehtävät toimenpiteet eivät pelasta Tornionjoen lohta.

Tässä oli vuoden lohisoppa lyhyesti muisteltuna jokivarren näkökulmasta katsottuna. Jotain mainitsemisen arvoista jäi varmaan puuttumaan, mutta eiköhän tärkeimmät tulleet mainituiksi. Vuosi 2008 alkaa lohiasetuksen lausuntojen antamisella ja nyt pitää jokaisen tahon olla mukana niitä antamassa niin puolesta kuin vastaankin.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille ja ymmärrystä toisten mielipiteiden huomioon ottamisessa

Simo Pöyhtäri
puheenjohtaja

 

 

alkuun