Untitled

Untitled

Etusivu | Ilmoitustaulu| Hallitus | Jäsenasiat | Toimintaa | Tapahtumakalenteri | Arkisto | Historiaa | Tukijat | tornionjoki.fi

 01.10.2010: Tornio-Muoniojokiseuran kannanotto vuoden 2011 lohenkalastuskiintiöihin

Lohikato

Tiedot lohen kutuvaelluksesta vuodelta 2010 ovat erittäin huolestuttavia. Tornionjokeen palasi vain 1,5% kaksi vuotta aiemmin merelle lähteneistä lohista. Tuo tarkoittaa sitä, että lohta pääsi tänä vuonna Torniojokeen suhteellisesti vähemmän kuin pahasti taantuneeseen Simojokeen.
Ennusmerkit katastrofaalisen huonosta lohivuodesta voitiin päätellä jo vuonna 2009. Syy paljastuu, kun lukee Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston ICES:n raporttia vuodelta 2009. Lohen kalastus Itämerellä lisääntyi edellisvuodesta yli 100 000 lohen verran.
Itämerellä syönnöksellä olevista lohista kasvaa vaelluskokoiseksi runsas 500 000 lohta. Vuonna 2009 niistä pyydettiin merellä lähes 400 000. Ei ole ihme jos kaloja ei nouse jokiin.

Kansalliset lohenkalastuskiintiöt - TAC

Kaikki Itämeren ympärysvaltiot ovat ratifioineet YK: n merioikeussopimuksen 66. artiklan eli ns. kutuvaltioperiaatteen, jolla määritellään kansalliset oikeudet merialueilla vaeltaviin vaelluskaloihin, kuten loheen. Lohen kalastamisessa Itämerellä on tehty selvä virhe, koska kansallisia lohikiintiöperusteita ei ole määritelty kutuvaltioperiaatteen mukaisesti uudelta pohjalta, vaan lohikiintiöiden määrittämisessä on noudatettu vanhaa viljelylohen saalishistoriaa.

Kutuvaltioperiaatteeseen ei sovi mitenkään se, että esimerkiksi Tanskalla lohikiintiö on lähes yhtä suuri kuin Suomella ja Ruotsilla, joissa Itämeren alueen luonnonlohien kotijoet ovat. YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklalla on sovittu juuri tällaisten vääristymien oikaisemisesta eikä niiden vahvistamisesta. EU rikkoo YK:n merioikeussopimusta.

Kalastus voi kasvaa, vaikka TAC kalastuskiintiötä pienennetään

Euroopan Unionin kalastusministerit kokoontuvat 25.10. päättämään vuoden 2011 kalastuskiintiöistä. Komission pohjaesitys on 250.000 lohta, siis vain 15% pienempi, kuin vuoden 2010 kiintiö.
Asiantuntijoiden suositus on 120.000 lohta, joka on annettu keväällä jo ennen kesän 2010 tietoja. Kiintiön asettamisella tulisi keskittyä saaliin rajoittamiseen.
Vaikka kiintiötä pudotetaan, voivat saalismäärät edelleenkin kasvaa, koska ylisuurista kiintiöistä on viime vuosina virallisesti pyydetty karkeasti vain puolet. Virallisesti kiintiö on jäänyt täyttymättä, mutta raportoimattoman meripyynnin, salakalastuksen, vuoksi lohen kokonaisverotus on ylittänyt kiintiön.

Vuonna 2009 Itämerenalueen lohisaalis kasvoi yli 42%, vaikka kiintiötä pienennettiin 15%. Perustellusti voidaan sanoa, että ensi vuoden kiintiö on pyydetty jo etukäteen. Kun ottaa huomioon merikalastuksessa esiintyvän epämääräisyyden, ja ajosiimapyynnin holtittomuuden, ministerineuvoston pitäisi antaa lohikiintiöksi pyöreät 0. Kalastuskielto on tehokkain tapa estää laajaksi kasvanutta salakalastusta kun kieltoaikana lohta ei saa pitää kaupan lainkaan.

Lohi on reaktiivinen ja nopeasti lisääntyvä kala. Lohikantojen hetkellinen kalastamattomuus on Valtiontalouden Tarkastusviraston mukaan hyvä investointi. Kalastuskiellon aikana, nyt vietettävän YK: n biodiversiteettivuodenkin vuoksi, kalastuskiintiöperusteet tulee määrittää kutuvaltioperiaatteen mukaisiksi. Niille voi olla käyttöä, mikäli luonnonlohikannat vahvistuvat riittävästi.
On aika lopettaa lohen ja meritaimenen meriviljely, jonka varjolla ylläpidetään liian suurta lohen merikalastusta. Viljelylohet kilpailevat olemassaolostaan luonnonlohien kanssa. Mereen viljellyn lohen ja meritaimenen velvoiteistutukset kasvattavat tarpeettomasti hyljekantoja.
Kalatiehankkeet ovat osa luonnonkierron vahvistamista, joten Jokiseura suhtautuu kalatiehankkeisiin myönteisesti. Padottujen jokien vaelluskalatiet voivat olla ainutlaatuinen mahdollisuus myös valjastamattomille lohijoille. Lohien kalastusta merellä on pakko radikaalisti vähentää, jotta kalateihin saadaan tarpeeksi pyrkijöitä.

Työvaliokunta

alkuun