Untitled

Untitled

Etusivu | Ilmoitustaulu| Hallitus | Jäsenasiat | Toimintaa | Tapahtumakalenteri | Arkisto | Historiaa | Tukijat | tornionjoki.fi

9.6.20098
Tornio-Muoniojokiseura ry
LAUSUNTO Maa- ja metsätalousministeriön ao. viitteenmukaiseen pyyntöön


Saatesanat
lausuntoon

Maa- ja metsätalousministeriölle,
Tornio-Muoniojokiseura ry antaa lausuntonsa ainoastaan sähköisenä versiona. Syynä tähän on se, että jokiseura ei koskaan saanut varsinaista lausuntopyyntöä postitse tai sähköisessäkään muodossa, vaan kuulimme asiasta aivan ohi mennen muutama päivä sitten. Lausunto on siten hyvinkiireellä valmisteltu varsinaisten työkiireiden ohella.


Tornio-Muoniojokiseura ry
LAUSUNTO Maa- ja metsätalousministeriön ao. viitteenmukaiseen pyyntöön

Viite:  Lausuntopyyntönne 29.5.2008 1444/001/2008

TORNIO-MUONIOJOKISEURAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN PÄÄTÖKSEN 319/1998 MUUTTAMISESTA

Tornio-Muoniojokiseura (Jokiseura) on syvästi pettynyt Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimusneuvottelujen aikaansaannoksista. Kun verrataan nyt saavutettujen neuvottelujen tulosta vuonna 2004 allekirjoitettuun sopimukseen, ei voida puhua neuvottelutuloksesta, vaan pikemminkin käyttäisimme sanaa rökäletappio luonnonlohikantojen näkökulmasta katsottuna.

Kun lainsäädäntö Tornionjoen kalastusalueella erkani kansallisesti päätettäväksi vuodesta 1997 alkaen, sopivat molemmat maat noudattavansa samanlaisia päätöksiä. Näin tapahtuikin alkuun ja lohenkalastus merialueella oli sallittua vasta 3.7 alkaen. Ruotsi kuitenkin lipesi aika nopeasti yhteisesti sovituista kalastuksen aloittamisajankohdista ja salli ensin lohirysien käytön muun kalan pyyntiin ennen lohenkalastuksen aloittamista ja myöhemmin vielä aikaisti lohenkalastuksen aloittamistakin omalla vesialueellaan. Nyt saavutettu neuvottelutulos muun kalan pyynnin aloittamisesta lohirysillä 11.6 alkaen ja lohenkalastuksen aloittamisesta 19.6 on ollut Ruotsin puolella voimassa jo useita vuosia. Nyt Suomi siunaa ruotsalaisten ryöstökalastuksen viideksi vuodeksi ja aikaistaa samalla itsekin omaa pyyntiään merkittävästi.

Suomen hieman Ruotsia myöhempi lohenkalastuksen aloitushan johtuu ainoastaan siitä, että Suomen lohiasetus ei mennyt ministeriön esittämänä läpi. Ehdotetussa muodossaan lohiasetus olisi laajentanut myös suomalaisten lohenkalastuksen aloittamisen Tornionjokisuulla 19.6 alkaen. Väliaikainen rajajokisopimuksen lopputulos mahdollistaa myös Suomen varhentavan tulevana vuosina lohenkalastuksen aloittamista, kunhan lohiasetusta vain väljennetään, mihin ministeriössä varmaan parhaillaan etsitään perusteluja. Jokiseura toivoi viime kesänä ministeriön neuvottelijoilta rajajokisopimuksen ja lohiasetuksen nivouttamista yhteen ja näinhän näköjään on käynytkin, mutta luonnonlohen kustannuksella.

Suomen ja Ruotsin maatalousministerit ovat sopineet tavoitteena olevan, että puolet jokeen pyrkivästä lohimäärästä päästetään jokeen ja sitten aloitetaan rysäpyynti. Nyt tämä ei toteudu alkuunkaan, ei edes Suomen osalta esitetyn aikaistamisen jälkeen, Ruotsista puhumattakaan. Tornionjokeen palaavien lohien pääjoukko aloittaa nousun kesäkuun loppupuolella eli aikana joka nyt halutaan saada myös Suomen puolella lohenkalastuksen piiriin. "Puolet lohista jokeen ja sitten rysät pyyntiin" ei toteudu asentamalla lohilaskuri Tornionjokeen. Laskuriin kun eivät tilastoidu rysiin menneet tilastoidut eivätkä tilastoitumattomatkaan lohet.

Itämeren kansainvälisen kalastuskomission (IBSFC) vuonna 2002 tekemät linjaukset Itämeren lohenkalastuksen kehittämiseksi tähtäsivät painopisteen siirtämiseen avomerellä tapahtuvasta sekakantakalastuksesta erityisesti istutettuun loheen kohdistuvaan valikoivaan rannikko-kalastukseen. Lisäksi ICES on varoittanut vuonna 2007, että "vaikka Itämeren lohenkalastus lopetettaisiin vuonna 2008 kokonaan, ei Tornionjoen luontainen poikastuotanto saavuttaisi tuotantokapasiteettiaan". RKTL esitti vuonna 2004 lausunnossaan valikoivaan lohenkalastukseen, että "lisääntynyttä luonnonloheen kohdistuvaa pyyntiä voitaisiin osittain kompensoida myöhentämällä vastaavasti yleistä lohenkalastuksen aloitusta nykyisestä ja rajoittamalla kalastusta joillakin kriittisillä alueilla, esimerkiksi luonnonlohi- ja elvytysjokien suualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä." Edellä mainituista pyrkimyksistä ja uhkakuvista huolimatta ollaan lisäämässä Itämeren suurimman ja tuottoisimman lohijoen edustalla tapahtuvaa lohenkalastusta.

Hallitusohjelman tavoite "turvata luonnonlohen nousu kutujokiin ja poikastuotannon mahdollisimman korkea taso" eivät voi toteutua aikaistamalla lohenkalastusta Itämeren suurimman lohijoen edustalla.

Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus kaatui Suomen valtioneuvostoon kahdesta syystä. Ensimmäinen oli, että rasvaeväleikattua lohta ja taimenta saisi pyytää rajoituksitta ja toisekseen muun kalan pyynti lohirysillä olisi sallittua lohenkalastuksen kieltoaikana. Kuinka voimme olettaa hallituksen näkemyksen muuttuneen niin paljon, että nämä kaksi avainongelmaa olisivat nyt hyväksyttävissä rajoittamalla niitä muodollisesti alkupäästä. On kiistämätön tosiasia, että varsinainen lohennousu alkaa vasta 11.6 jälkeen. Miksi muuten tämä sama päivämäärä olisi tullut Kemijoen terminaalialueen aloitusajankohdaksi? Esteaidan rakentaminen yhteen rysään / kalastaja on varsin ironista ja todella epätoivoinen veto aikaistetun pyynnin puolustukseksi. Lohirysä lohennousuaikaan on pyytämättä lohta ainoastaan kuivalla maalla.

Ruotsin oli todennut neuvottelujen aikana ryhtyvänsä toimiin rajajokisopimuksen sanomiseksi irti sopimuksen 10 luvun 6 artiklan nojalla, ellei neuvotteluissa olisi päästy yhteisymmärrykseen merialueen kalastuksen järjestelyistä. Kyseinen artikla kuuluu seuraavasti; "Sopimus lakkaa olemasta voimassa sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi sattuu kahden vuoden kuluttua siitä, kun jompikumpi valtio on sanonut irti sopimuksen. Valtioiden on irtisanomisen sattuessa, välttääkseen yleisten etujen ja yksityisten oikeuksien loukkaamista, ryhdyttävä neuvottelemaan niiden laitosten pysyttämisestä, jotka ulottuvat valtakunnan rajan ylitse ja jotka on rakennettu sopimuksen mukaisesti."

Edellä mainittu irtisanominen tarkoittaa, että jos Ruotsi sanoo sopimuksen irti tänä vuonna, niin sopimus lakkaisi olemasta voimassa vuoden 2011 alusta. Aikaa todellisille neuvotteluille olisi kyllä ollut ja paineet yhteiselle rajajokisopimukselle kyllä löytyvät useistakin kansainvälisistä sopimuksista.

Muistiossa todetaan, että ”Suomi on neuvotteluissa suhtautunut kriittisesti kalastukseen kiinteillä pyydyksillä kesäkuussa lohen nousun kannalta erityisen tärkeällä Tornionjoen suun merialueella”. Toteamus osoittautuu hurskasteluksi, kun muutamaa riviä myöhemmin on luettavissa Suomen omat päätökset lohenkalastuksen aikaistamiseksi juuri kesäkuulle. Nyt esitettyjen päätösten muuttamista on perusteltu myös eri alueen kalastajien tasavertaisemmalla asemalla. Tämä on kieltämättä totta, mutta nyt Tornionjokisuun suomalaisille kalastajille tulee väljemmät rajoitukset kuin muulla alueella kalastaville pois lukien terminaalialueet. Viikon kahdella rysällä tapahtuvan varhennuksen jälkeen ei ”komission” alueella ole rysärajoitusta (5/8), kuten muualla

Jokiseura ei voi hyväksyä nyt esitettyä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 319/1998 muuttamista.

Loppuun haluamme laittaa ohjeeksi sääntöjä neuvotteleville otteen "Ohjesäännöstä kalastuksenkaitsijoille Tornionjoen kalastusalueessa, annettu 11.6.1906 Oulun Lääninkonttorissa."

9 §

Rautapadossa, joka on maanomistajan oma ja jossa ei lohenpyyntiä harjoiteta kruunun puolesta tehdyn luovutuksen perusteella, älköön käytettäkö lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyytämiseen tarkoitettua pyydystä, olipa se minkä niminen tahansa, älköönkä siis sellaisessa padossa siian tai muun pienemmän kalalajin pyyntiin käytettäkö mertoja eli lanoja, joissa nielu tai sen sisässä oleva vanne johonkin suuntaan on poikkimitaten 125 millimetriä laajempi.

10 §

Niin sanoittain isoinrysäin käyttäminen olkoon kokonaan kielletty Tornionjoen suun edustalla olevan saariston vesialueessa siltä kohdalta Suomen rannikkoa, jossa Livaniemen ja Kaakamon kylän tilukset toisiinsa yhtyvät, Keräsjoen itärannalle sillä kohdalla, missä tämä joki laskee mereen; ja on isonrysän nimelläymmärrettävä ja siihen luettava kaikenlaiset rysät, jotka joltakin kohdalta ovat korkeammat tahi varustetut korkeammilla aita- ja potkuverkoilla kuin 1,10 metriä.

 

Muoniossa 9.6.2008

Tornio-Muoniojokiseura ry

Simo Pöyhtäri
puheenjohtaja

Kalervo Aska
hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

 

 

alkuun